Aurajuustokiusaus

Tässäpä hieno ja aromikas ruoka. Ja vielä täysin kasvisruoka. Tosin ei mene läpi vegaani-ihmisille, sillä homma perustuu juuston, kerman ja voin tehoon. Perunan lisäksi siis. Pois rajautuvat täten myös rasvan ja hiilareiden kammoajat. Ja kiireiset kokkaajat. Mutta meille muille silkkaa herkkua.

Ainekset:

• Reilu kilo perunoita, joku yleislajike on ihan OK
• n. 300 gr Aurajuustoa (noin puolitoista paketillista)
• Voita
• 3 dl kermaa
• 2 dl vettä
• (jauhettua valkopippuria)

Operaatio:

Kuori perunat ja leikaa ne tulitikkumaisiksi suikaleiksi, n. 3 milliä kanttiinsa. Tai jotain sinnepäin. Pelkällä veitsellä tämä on aikalailla pitkäveteistä puuhaa, joten käytä mandoliinia tai muuta sopivaa vihannesleikkuria.

Huuhtele perunasuikaleet lävikössä kylmällä vedellä huolellisesti ja anna kuivahtaa hetken aikaa. Murustele Aurajuusto.

Paista pannulla perunasuikaleita pienissä erissä reilussa voissa niin että suikaleet muuttuvat hieman läpikuultaviksi ja raukeiksi. Kokemukseni mukaan tällainen perunamäärä vaatii 3 - 4 paistoerää jotta homma käy sujuvasti. Kerralla niitä ei saa sopimaan minkäälaiseen kotikäyttöiseen paistinpannuun. Erissä paistaminen on myös nopeampaa ja tuottaa tasalaatuisemman kypsyyden.

Laita perunat uunivuokaan ja levittele perunakerrosten väliin murennettu Aurajuusto tasaisesti. Jätä ohut kerros perunaa päällimmäiseksi. Sekoita kerma ja vesi ja kaada seos vuokaan.

Tähän ruokaan ei käytetä suolaa! Aurajuusto antaa riittävästi suolaisuutta ja makua, lisätty suola vain pilaisi hienon aromin. Ihan pieni määrä jauhettua valkopippuria sopii makuun, mutta ei ole välttämätön. Jos käytät pippuria, lisää sitä hivenen mukaan kerrosten väliin.

Pane kansi perunavuoan päälle ja laita 200 asteiseksi lämmitettyyn uuniin. Anna paistua 45 minuuttia. Pudota sen jälkeen uunin lämpö 150 asteeseen ja paistele vielä 30 minuuttia. Ota tämän jälkeen kansi pois ja jatka paistamista ilman kantta vielä toiset 30 minuuttia. Tässä vaiheessa paistoksen pinta alkaa hivenen ruskistua ja perunat ovat sopivan kypsiä.

Anna hieman jäähtyä ennen tarjoilua, jotta maut tasaantuvat ja mahdollinen jäljelle jäänyt kosteys imeytyy paistokseen.

Ei välttämättä vaadi mitään liharuokaa rinnalleen. Viimeksi söimme tätä keitetyn parsakaalin ja keitettyjen, voilla ja rakuunalla aateloitujen porkkanalohkojen kanssa. Kyllä maistui. Mutta toimii yhtä loistavasti myös naudan ulkofilepihvin seuralaisena. Ja vaikkapa possun kasslerin kaverina.

Täytetyt suippopaprikat

Idea tähän reseptiin syntyi kaapissa olleiden satunnaisten ainesten ja Lidlissä olleen tarjouksen yhdistelmänä.

Perusainesten lisäksi jääkaapissa oli puoli nippua varsiselleriä. Varsiselleri myydään yleensä niin isossa nipussa ettei sitä yhteen ruokalajiin saa käytettyä. Tämä erä oli jäänyt viikonlopun kanakeittotarvikkeista ylimääräiseksi.

Jauhelihaakin oli kaapissa 400 gr paketti.

Muissa asioissa Lidlissä käydessäni huomasin että siellä oli erittäin edullinen tarjous suippopaprikoista. Puoli kiloa tosi isoja suippopaprikoita vain 1.99 €. Heti tuli mieleen että noitahan voisi täyttää jaukkari-kasvispaistoksella ja tuikata uuniin juustolla kuorrutettuna. Ostin kilon!

Pienen mietinnän jälkeen syntyi tällainen tulos:

Ainekset:

• 8 isoa punaista suippopaprikaa (n. kilon verran)
• 400 gr nautajauhelihaa
• 1 iso porkkana
• 4 varsisellerin vartta
• 1 sipuli
• 4 valkosipulin kynttä
• 1 tlk tomaattimurskaa
• 2 - 3 dl Bulguria
• Kasvisliemikuutio
• Juustoraastetta, riittävästi
• Tabascoa
• Suolaa
• Mustapippuria
• Oreganoa
• Basilikaa

Operaatio:

Silppua kasvikset (sipulit, porkkana, selleri) pieniksi kuutioiksi. Hauduta kasviskuutiota kattilassa reilussa öljytilkassa niin, että ne kuullottuvat mutteivät ruskistu. Lisää joukkoon jauheliha ja paista seos kypsäksi. Kaada tomaattimurska mukaan. Mausta suolalla, mustapippurilla ja yrteillä. Tabascoa maun mukaan, muutama tippa. Jätä hautumaan pienelle lämmölle.

Keitä toisessa kattilassa bulgur -jyvät miedossa kasvisliemessä lähes kypsäksi. Bulgur -paketin kyljessä on ohje. Noudata sitä, mutta lyhennä hieman kypsymistaikaa. Valuta bulgur siivilässä ja lisää jauheliha-kasvispaistoksen joukkoon. Hauduttele vielä hetki jos on tarpeen, tavoitteena on paksu, lusikoitava koostumus.

Valmistele paprikat täytteen hautumisen aikana. Huuhtele paprikat. Tee terävällä veitsellä yksi pitkä viilto kannasta lähes kärkeen saakka. Levitä tekemääsi viiltoa niin että pystyt poistamaan veitsellä siemenet ja valkoiset "tukirakenteet" paprikan sisältä. Käsittele varovasti, jotta tekemäsi viiltö ei repeä liikaa tai jopa halkaise paprikaa.

Täytä paprikat huolellisesti ihan täyteen kypsällä jauheliha-kasvispaistoksella. Lado täytetyt paprikat tiiviisti soveltuvaan uunivuokaan ja peittele reilulla juustoraasteella.

Lämmitä uuni 175 asteiseksi, paista paprikoita n. 20 - 30 minuuttia.

Ei kaipaa erityisiä lisukkeita aterialla - ehkä korkeitaan vihreää salaattia ja leipää.

Uudenvuoden aaton valkosipuliperunasalaatti

Nämä minun sesonkisidonnaiset reseptijulkaisuni tuppaavat olemaan totaalisen myöhässä. Mutta ompa sitten vajaa vuosi aikaa arvioida reseptin käyttökelpoisuutta seuraavaan sesonkiin. Ja toisaalta, voihan tätä syödä muulloinkin kuin vuodenvaihteessa.

Nyt siis vuorossa uudenvuoden aaton valkosipulinen perunasalaatti. Toki tässä blogissani perunasalaattiohjeita on jo useita, mutta aina variaatiolle tilaa löytyy, perunan ystävä kun olen. En muista mistä tämän reseptin alkuperäinen resepti on minulle tullut. Löysin vanhoista muistiinpanoistani tämän viimesyksynä, otsikkona oli "Seijan perunasalaatti". En kyllä tunne ketään Seijaa, jonka voisin yhdistää tähän asiaan. Muistilappuun oli kirjattu myös ensimäisen kokeilukerran ajankohta - 19. helmikuuta 2000. On tämä niin hyvää, että kannattaa tehdä useammin kuin 15 vuoden välein!

Kiinteät ainekset:

• 0,6 kg perunoita, keitettynä & kylmänä (esim. Asterix tai muu kiinteä lajike)
• 2-3 suolakurkkua, Myrttisen valkosipulisuolakurkku sopii parhaiten
• 1-2 Granny Smith omenaa
• 1 – 2 sipulia
• nippu ruohosipulia
• nippu persiljaa
• 1 pieni purkki kaprista

Kastikkeen ainekset:

• vajaa desi öljyä
• 2 ruokalusikallista punaviinietikkaa
• 0,5 desiä tomaattipyreetä
• 1 runsas rkl karkeaa Dijon -sinappia
• 2 – 4 valkosipulinkynttä
• suolaa
• valkopippuria
• (kuivattua rakuunaa)

Operaatio:

Tee ensi kastike ensin, jotta sen koostumus ja maut tasaantuvat kunnolla. Hakkaa valkosipulin kynnet erittäin hienoksi hakkelukseksi. Sekoita kaikki aineet hyvin keskenään ja laita viileään odottelemaan. Kastikkeesta tulee melko paksua, mutta niin on tarkoituskin!

Kuutio perunat, omenat, kurkut ja sipulit tasakokoisiksi, n. 2-3 senttisiksi kuutioiksi. No OK, sipuli voi olla vähän pienempää... Sipulille voi myös tehdä jäävesi-suola käsittelyn jos ne tuntuvat liian kirpeiltä. Sekoita ainekset hyvin keskenään.

Kaada kastike salaattiin ja sekoita. Lopuksi sekoita hienoksi hakatut maustevihannekset (persilja & ruohosipuli) salaatin joukkoon. Nämä kannattaa tosiaan lisätä viimeiseksi, jotteivat ne pääse liisteröitymään liikaa kastikkeen vaikutuksesta.

Laita jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi.

Tämä on erinomaisen maukas ja aromikas vaihtoehto majoneesi/kermaviilipohjaisille perunasalaateille. Kaunis punertava väri vihreiden maustevihannesten pilkuttamana on upea. Toimii hienosti hyvän bratwurstin ja/tai thyringin makkaran seurana.

Luumukermahyytelö

Joulukin meni ohi jo kuukausi sitten. Kahden hengen aikuistaloudessa joulu ei suuremmalti eroa normiviikonlopusta. Muutenkin joulu ruokajuhlana on menettänyt vähitellen merkitystään perheessämme viimeisen 10 vuoden aikana ja erityisesti lasten aikuistuttua.

Perinteiset joulueväät ovat raskaita ja niitä ei oikein kannata tehdä pieniä annoksia. Eineslaatikoita en suostu syömään. Palan perinteistä kinkkua voi toki ostaa kypsänä.

Mutta jouluteemainen jälkiruoka sentään kuuluu asiaan. Luumukermahyytelö on maukas, raikas ja silti jouluisen raskas jälkiruokaherkku. Lisäksi se on helppo valmistaa.

Ainekset:

• 5 dl kermaa
• 250 gr kuivattuja luumuja
• 5 liivatelehteä
• 3 tl vaniljasokeria (tai vastaava määrä vaniljauutetta pullosta)
• 2-3 rkl sokeria
• 4 cl tummaa rommia
• 2 cl sitruunamehua
• vettä

Operaatio:

Toki tässäkin voisi oikoa ja käyttää valmista luumusosetta jota joulunaikaan markettien hyllyt notkuvat. Mutta jotakin haastetta hommassa on kuitenkin oltava, joten luumuhilloke keitellään itse. Sitä paitsi jälkiruuan koostumuksesta tulee kiinnostavampaa kun siinä on pieniä luumupaloja sattumina joukossa.

Silppua kuivatut luumut veitsellä tai saksilla vajaa puolisenttisiksi kuutioiksi. Kasari tulelle ja luumusilppu sekä n. desi vettä kasariin. Hauduttele miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, lisää sokeria maun mukaan, ehkä 2-3 ruokalusikallista. Lisää vettä varovasti jos näyttää että seos on liian jähmeää. Edelleen 10 minuuttia kypsentämällä aihiosta alkaa syntyä luumuhilloketta. Kaada joukkoon pari ruokalusikallista sitruunamehua ja rommi. Hauduta edelleen hetki niin että rommi imeytyy hillokkeeseen ja alkoholi haihtuu (mutta maku jää). Anna hillokkeen jäähtyä huoneenlämpöiseksi. (Myöhempiin koristelutarkoituksiin hillokkeesta kannattaa siirtää sivuun sen paksua lientä muutama lusikallinen.)

Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta se vaniljasokerilla tai -uutteella. Liota liivatelehdet paketin ohjeen mukaan kylmässä vedessä ja liuota ne sitten tilkkaan kuumaa vettä. Sekoita kermavaahto, luumuhilloke ja liivateliuos varovasti keskenään. Kaada seos tarjoiluastiaan.

Tässä vaiheessa voi hieman koristella, jos siltä tuntuu. Tee lusikalla tai jotenkin hyytelön pintaan kaksi sisäkkäistä ohutta rinkiä säästämästäsi luumuhillokkeen liemestä. Vedä veitsen kärjellä hyytelön pintaan keskeltä aloittaen 5 - 6 säteittäistä vetoa niin että vedot risteävät tummien liemikehien kanssa ja pintaan muodostuu nätit kuviot. Tuikkaa hyytelökulho viileään hyytymään muutamaksi tunniksi tai seuraavaan päivään. Tarjolle tuotaessa lisää koristeeksi muutamia (rommissa liotettuja) puolitettuja luumuja.

Syö pois Joulupukkia odotellessa.

Tulipa tässä mieleen, että tällä reseptillä voisi tehdä pääsiäsjälkkärin korvaamalla luumut kuivatuilla aprikooseilla ja rommin Metaxa -brandyllä... Ehkä

Munat ja pekoni

Olen huomannut että eniten epäonnistumisia ruuanlaitossa - ainakin minulle - sattuu yksinkertaisten perusjuttujen parissa. Vaikka reseptissä ei olisikaan monia eri aineksia ja valmistusvaiheita, on uskomattoman helppoa (ja typerää) kuvitella, että puuha ei vaatisi lainkaan suunnittelua ja tarkkuutta.

Munat ja pekoni on sellainen perustaito jossa ei pitäisi olla mogaamisen mahdollisuutta, mutta ilman huolellisuutta ja kertausta tässäkin aamiaisklassikossa moni seikka voi mennä pieleen.

Jo pelkästään munien ja pekonin paistaminen eri pannuilla niin, että ne ovat yhtäaikaa tarjoiluvalmiina, sopivan kypsinä ja rakenteeltaan oikeanlaisina, on hyvin haasteellista. Samalla pannulla yhtäaikaa niitä ei kannata edes yrittää valmistaa oikeastaan lainkaan.

Pekonin paistaminen tuo käryä ja rasvaroiskeita. Tarkkaavaisuus ja aika ei tahdo riitää pekonin paistoon ja munien kypsyyden tarkkailuun samanaikaisesti.

Ratkaisun avaimet ovat siinä, että pekonit tuikataan uuniin jolloin ne kypsyvät sopiviksi ilman erityistä säätämistä. Aika ja tarkkaavaisuus säästyvät munien paiston onnistumiseen.

Normaalinälkäisen aikuisen sunnuntaiaamun ravinnon tarpeeseen sopiva annos on 3 munaa ja 1 paketti (170 gr) HK:n amerikan pekonia (+ tarvittavat lisukkeet). Eli kahdelle 6 munaa ja 2 pakettia pekonia.

Olen treenannut pekonin uunittamista muutaman kerran ja nyt alkaa löytyä mieluisa tapa suoriutua hommasta:

• Laita uunipellille arkki leivinpaperia
• Erottele pekonisiivut irti toisistaan ja levitä ne vieri viereen paperille
• Uunin lämmöksi n. 170 astetta
• Paista n. 25 - 30 minuuttia

Melko matala lämpötila ja pitkähkö aika takaavat sen, että liiallinen kosteus haihtuu pekonisiivuista ja niistä tulee mukavan rapeita. Ei käryä, ei rasvaroiskeita, ei stressiä.

Seuraavaksi munat pekonin paistumisen aikana!
Munien kunnollisesta paistamisesta ei selviydy ilman aitoa voita. Vaikka käytössä olisi millainen ostoskanavien ihmepinnoitettu taikapannu, niin rasvaa tarvitaan maun vuoksi ja käsittelyn helpottamiseksi.

Vaiheet:

• Lieden levy täysille ja pannu liedelle
• Voita pannulle vähintään pari reilua ruokalusikallista
• Anna voin sulaa ja vaahdota hetken
• Riko munat nopeassa tahdissa pannulle jotta ne kypsyvät mahdollisimman samanaikaisesti 
• Vähennä lämpö lieden levyltä n. asteikon puoliväliin
• Erottele munia lastalla hieman toisistaan jotta tuloksena ei ole yksi yhteen paistunut valkuaislevy
• Mausta hillitysti hyvälaatuisella suolalla ja rouhitulla mustapippurilla
• Peitä pannu kannella. Tai foliolla, jos riittävän suurta kantta ei ole käytettävissä.
• Tarkkaile kypsyyttä ravistamalla pannua, jotta näet keltuisen liikkeestä halutun kypsyyden. Itse pidän juuri ja juuri hyytynestä, mutta silti pehmeästä keltuaisen koostumuksesta.

Yleisin virhe on jättää levy täysille koko operaation ajaksi. Tuloksena on sitkeä, jopa palanut valkuainen. Toinen virhe on kypsentäminen ilman kantta, tällöin kypsyminen on epätasaista. Kannen alla tulos on mehevä ja keltuainen saa kevyen "paistohunnun" ylleen joten juoksevaksi jätetty keltuainen pysyy koossa valumatta. Kolmas, kohtalokas erhe on yrittää selviytyä paistamisesta ilman voita tai jopa ilman mitään rasvaa. Mutta missään tapauksessa EI öljyä EIKÄ kevytlevitteitä tähän hommaan. Munien paistaminen molemmilta puoliltaan ei ansaitse edes virheen statusta - brutaalia touhua.

Paistettu tomaatti keventää sopivasti tätä mainiota aamiaisannosta. Halkaise tomaaatit vaakasuunnassa, mausta leikkauspinta suolalla, mustapippurilla ja mahdollisesti jollakin mieleisellä kuivatulla yrtillä. Laita tomaatit pekonien kanssa samalle uunipellille pekonin kypsymisen loppuvaiheessa n. 10 minuutiksi.

Vahvaa kahvia, tuoremehua ja hyvää leipää - ehkä juustoa. Mestareiden aamiainen!