maanantai 7. heinäkuuta 2008

Aika kuluu huomaamatta...

Edellinen postaus on näköjään huhtikuulta. Ei hitto!

Sen jälkeenkin on syöty kotona lähes päivittäin, käyty ravintoloissa, tutkittu kauppojen valikoimia ja haettu pizzaa ja kiinalaista take away -mestoista.

Pitkä viive johtunee pääosin laiskuudesta mutta suuri tekijä on silläkin että perheemme muutti pohjois-karjalan pääkaupungista valtakunnan pääkaupunkiin. Töiden ja opiskelupaikan vetämänä, mutta toki innoissaan ja uusista haasteista nauttien. Hyvin on viihdytty.

lauantai 26. huhtikuuta 2008

Yrttiset jauhelihapihvit

Noin puolentoista viikon kuluttua muutamme Pimun kanssa Helsinkiin. Rouva asuu jo siellä uudessa kodissamme. Olen tutkaillut ruokakaappejamme ja totesin että nyt täytyy tyhjennellä mauste- ja kuivamuonavarastojen jämiä käyttämällä ne ruokiin ennen muuttoa. Viikolla tuli mieleen että jokin kreikkalaistyyppinen ateria viikonloppuna olisi paikallaan. Tähän päätökseen vaikuttivat monet seikat; mielen perukoilla pyörii koko ajan pelko siitä että pääsemmekö sittenkään Santorinille tänä kesänä - matka on varattu, hotellinpitäjät jo odottelevat, mutta rahatilanne näyttää karulta.

OK, asiaan. Kaapissa on viimekesänä Santorinilta ostettuja kuivattuja yrttejä ja mausteseoksia ja jääkaapissa puolet isosta, aidosta vuohenmaitofetasta. Siis kyläsalaattia.
Kuivattua minttua ja hieman villitimjamia löytyi myös.

Lidl:stä löysin iso purkin tsatsikia edullisesti kun olin hakemassa
Saskia Quelle -kivennäisvettä. Eiliseltä jäi kypsää basmati riisiä kourallinen.
Ideoin tältä pohjalta yrttiset jauhelihapihvit, kyläsalaatin ja tsatsikin lauantaiateriaksi.

Tein jaukkaripihvejä niin ison annoksen että mulle ja Pimulle riittää vähintään pariksi päiväksi.

  • Reilu kilo nautajauhelihaa
  • 2 sipulia
  • 3 valkosipulin kynttä
  • kolme kananmunan keltuaista
  • n. pari desiä kypsää riisiä
  • kuivattuja yrttejä; oreganoa, minttua, timjamia
  • suolaa (Maldon)
  • mustapippuria, valkopippuria
  • kasvisliemikuutio
  • tilkka vettä
  • pari desiä punkkua
  • voita
  • oliiviöljyä
Ensin sipulit ja valkosipulit pieneksi silpuksi. Pannulle voita ja öljyä jossa sipulisilppu freesataan, lisätään loraus vetttä ja kasvisliemikuutio - annetaan hautua hetki. Jauheliha, munankeltuaiset, freesattu sipuli sekoitetaan taikinaksi. Kuivatut yrtit, suola ja pippurit morttelissa pölyksi.
Mausteet taikinaan ja taas sekoitus.
Pihvitaikina saa vetäytyä sillä aikaa kun punkkupullo (tai laatikko) avataan ja nautitaan lasillinen. Taikina pihveiksi. Voita ja öljyä valurautapannuun.
Pannussa pihveille paistopinta. Asettele pihvit uunipannuun. Valurautapannussa olevaan
runsaaseen voi-öljypseokseen kaadetaan lasillinen punkkua ja keitellään alkoholi hittoon.
Valmis liemi pihvien päälle ja koko satsi uuniin n. 200 asteeseen 20 minuutiksi.
Sillä aikaa tehdään salaatti. Salaatin tekeminen onkin jo toinen juttu.

lauantai 5. huhtikuuta 2008

Muunnelma: Perunasalaatti

Perunasalaatti
Viimeaikoina mielessä on pyörinyt vain sellaisten ruokien valmistus joissa voi säveltää vapaasti valmistellessa. Perunasalaatistakin on muunnelmia vaikka kuinka paljon ja lähes aina huolella valmistettuna se on oikein hyvää.

Tällaisella koostumuksella tein viimeisimmän perunasalaattini ja perhe oli innoissaan.

Kiinteät aineet:
  • 6 isohkoa perunaa, kiinteähkö lajike (Asterix) toimii parhaiten
  • 2 omenaa, mielellään Jonagold -lajiketta
  • 1 iso sipuli
  • 2 - 3 maustekurkkua

Kastike:

  • 2 dl kermaviiliä
  • 1 tuubi majoneesia
  • 1 pieni purkki kaprista
  • Pari kynttä valkosipulia
  • Pikkulusikallinen Dijon -sinappia
  • Tilliä (kuivattu on tässä ihan OK, mutta tuorettakin saa melkein milloin tahansa)
  • Suolaa
  • Valkopippuria

Perunoiden kiehuessa tee kastike valmiiksi maustumaan. Kaada kermaviili kulhoon ja purista majoneesi joukkoon. Majoneesin määrä on ikäänkuin makuasia, mutta itse suosin n. 60/40 suhdetta kermaviilin voitoksi. Hakkaa yksi ruokalusikallinen kaprista karkeaksi silpuksi ja sama kohtelu valkosipulin kynsille, tosin valkkarit saa olla kyllä hyvin pientä silppua. Lisää kastikkeeseen mausteaineet - mukaanlukien kapris ja valkosipulihakkelus - suola, valkopippuri, tilli ja sinappi. Sekoita hyvin.

Pese perunat ja keitä kuorineen kypsiksi. Jäähdytä pottuja senverran että voit kuoria ne polttamatta sormiasi. Kuutio vielä lämpimät perunat noin sokeripalan kokoisiksi biiteiksi. Kastike imeytyy paremmin lämpimiin tai vähintään haaleisiin perunakuutioihin kuin täysin kylmiin. Ompuista kuoret pois, samankokoisiksi paloiksi kuin perunat. Kurkut pienemmiksi kuutioiksi kuin muut. Sipuli erittäin pieneksi hakattuna. Tässä ohjeessa sipulin on tarkoitus olla mauste eikä suuressa roolissa yhtänä aineksena.

Sekoita kasvikset ja lisää joukoon loput kokonaiset kaprikset. Säästä muutama kapriksen marja koristeeksi valmiin annoksen päälle. Kastike kasvisten joukkoon reippaasti sekoitellen. Tarkoitus on että kastiketta on sen verran että se sitoo ainekset, mutta kuitenkin niin että ainekset eivät huku kastikkeeseen niinkuin joissakin einestuotteissa.

Jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi.

Toimii hyvin esimerkiksi kylmien lihaleikkeiden kanssa. Nautimme tätä viimeksi pääsiäismaanantaina edellispäivän possun ulkofileen ja karitsan ulkofileen jämien seurana.

perjantai 4. huhtikuuta 2008

Juvetsi

Kun kerran kreikkaan lähdettiin, niin otetaan vielä yksi kierros, eli juvetsi, eli kreikkalainen liha-makaronipata (giouvetsi).

  • 1 kg naudan- tai lampaanpaistia
  • 2 sipulia
  • muutama valkosipulinkynsi
  • 2 dl oliiviöljyä
  • 1 prk (500 g) tomaattisosetta
  • suolaa
  • pippuria
  • laakerinlehtiä
  • 1 kanelitanko
  • 400 g orsoa (pientä, riisinjyvän mallista pastaa, kreikaksi kritharaki), orsoa on vain nykyisin aika hankala löytää ainakin täältä itäisestä osasta maata
  • 5 dl vettä
  • punkkua
  • raastettua kefalotiri-juustoa tai parmesaania tai muuta tilanteeseen soveltuvaa.

Kuutio liha, pilko sipulit. Laita lihanpalat, sipulisilppu sekä mausteet uunipataan, kaada päälle oliiviöljy ja tomaattisose sekä loraus punaviintä. Hauduta 175 asteessa n. 2 tuntia.

Keitä vesi kiehuvaksi. Lisää pasta sekä kiehuva vesi pataan, tarkista liemen maku ja lisää suolaa mikäli tarpeen. Anna hautua uunissa vielä n. tunti eli kunnes neste on imeytynyt pastaan.


Tarjoiltaessa ripottele pinnalle hienoa juustoraastetta.


Juomana menee se sama punkku jota laitettiin ruokaan valmistusvaiheessa. Tai siis jos kokilta jotain jäi.

Stifado

Noista täytetyistä paprikoista tuli mieleen muutkin kreikkaruoat. Ajatus karkaa jo kesään ja varattuun matkaan tuttuun hotelliin Santorinille. Valitettavasti saattaa olla että muut elämänmuutoksen kiireet ajavat tuon kaivatun lomareissun yli ja odottaa täytyy vielä yli vuosi.
Ikävää voi lievennellä tällä reseptillä

6 annosta

noin 1½ kg naudanpaistia
n. 1 kg pieniä sipuleita
n. 1 dl oliiviöljyä
n. 1 dl punaviinietikkaa
2-3 kpl kypsiä tomaatteja (laiska, kuten minä, käyttää 1-2 prk tomaattimurskaa)
(1 prk tomaattipyreetä)
rosmariinia runsaahkosti
pari laakerinlehteä
pari kanelitankoa
muutama valkosipulinkynsi pilkottuna
muutama kokonainen neilikka
hyppysellinen kokonaisia maustepippureita
hieman suolaa


Leikkaa paisti reilun kokoisiksi palasiksi, halkaise sipulit mikäli ne ovat isohkoja ja pilko valkosipulinkynnet.

Laita liha, sipulit, valkosipulit, tomaattimurska ja mausteet kerroksittain pataan ja lisää viinietikka, oliiviöljy ja tarvittaessa hieman vettä.

Pata kylmään uuniin ja uunin lämpö n. 225 asteeseen. Nyt koittaa kovat ajat, pitäisi malttaa odottaa ainakin kaksi tai jopa kolme tuntia.

Tarjoa stifado kuumana riisin tai esimerkiksi lohkoperunoiden kanssa. Tällä ohjeella pääsee hyvin lähelle sitä makuelämystä jonka muistan "aitona" kreikkalaisena. Stifado taitaa olla tosin meikäläistä karjalanpaistia vastaava kansanperinteenä kulkeva ruokalaji. Mutta silti...

Täytetyt paprikat

Tässä toinen ohje jonka Neiti halusi. Tällä reseptillä tulee iso annos mutta ainahan voi jättää loput huomiseksi. Siis jos ei valmistusvaiheessa säädä määriä pienemmäksi. Toisaalta nää on niin hyviä että yleensä ei ole vaaraa siitä että jäisivät syömättä.Kreikkalaisperaisen ruoan vilpittömänä ystävänä pidän näistä kovasti.

Ainekset:
  • 6 isoa punaista tai vihreää paprikaa (jos tykkää kirjavasta niin sitten sopivassa suhteessa molempia värejä.)
  • 300 - 400 gr paistijauhelihaa
  • Keitettyä riisiä, ehkä vajaa pari desiä
  • Iso tölkki tomaattimurskaa
  • Iso sipuli tai pari pientä
  • Valkosipulin kynsiä maun mukaan, kuitenkin vähintään 2 kynttä
  • Oliiviöljyä
  • Suolaa
  • Mustapippuria
  • Kuivattuja yrttejä: basilikaa, oreganoa, timjamia, provencen yrttiseosta tms.
  • Tilkka sokeria
Kuullota hienoksi hakattua sipulia oliiviöljyssä. Lisää sipulien seuraksi jauheliha ja ruskista se melko kuivaksi. Sekoittele kypsentäessä jaukkari irtoinaisiksi muruiksi. Lisää joukkoon silputtu valkosipuli. Kaada purkkitomaatit liemineen mukaan ja lisää valitsemasi yrtit hienonnettuna seokseen. Yrttejä saa olla aika reilusti. Anna tekeytyä vajaa kymmenen minuuttia. Lisää joukoon keitetty, irtonainen riisi.

Leikkaa paprikoista hatut (siis se pää jossa on se kara josta hedelmä roikkuu oksassa) ja koverra valkoiset osat ja siemenet ulos koloistaan. Keitä paprikoita suolalla ja etikkalorauksella terästetyssä vedessä viitisen minuuttia.

Järjestele paprikat uunivuokaan jonka pohjalle on heitetty hiukan sokeria (ja suolaakin). Täytä paprikat jauhelihaseoksella. Asettele hatut takaisin paprikoiden päälle. Muistit varmaan merkitä tarkkaan mikä hattu kuuluu millekin paprikalle ;-D Paprikat uuniin n. 175 asteeseen tunniksi hautumaan.

Tee pari desiä mietoa lihalientä ja jos tomaattipurkkiin jäi lientä niin sekin mukaan. Valele tällä nesteellä paprikoita pari-kolme kertaa kypsymisen aikana.

Malta odottaa hetki kun paprikat ovat tulleet uunista. Maku tasaantuu ja syöminen on mukavampaa kun eväs ei ole polttavan kuumaa.

Lisukkeeksi vihreää salaattia oliiviöljy-viinietikkakastikkeella. Hyvää vaaleaa leipää.

Wokki omasta päästä

Vanhempi tytär - sanotaan tässä vaikka Neidiksi - pyysi reseptiä parista mieliruoastaan jota olen vuosien saatossa laittanut. Tulkoon tämäkin jaelluksi tämän blogin kautta.


Kasvikset
2 - 3 porkkanaa
Lanttua , pienen nyrkin kokoinen pala
Pala juuriselleriä
Pieni kesäkurpitsa
Pieni paprika (saat ite päättää värin)
2 sipulia
2 - 4 valkosipulin kynttä
(ruukku tuoretta korianteria )
(teelusikallinen sitruunaruohotahnaa)
Oliiviöljyä, mielellään oliivi- , rypsi- tai auringonkukkaöljy tms. muu peruskamakin käy paremman puutteessa
Soijakastiketta
(Sesamiöljyä)
Suolaa
Mustapippuria

"Kastike", helppo tapa:
Osta kaupasta "Blue Dragon" -merkkinen pussi valmista wok-kastiketta, tähän sopii parhaiten tomaattipohjainen kastike (en muista tarkkaa nimeä, mut löytyy hyvin varustelluista ruokakaupoista) . Tyhjennä pussin sisältö muuten valmiiden kasvisten sekaan ja sekoittele hetki lieden lämmössä.

"Kastike", melkein yhtä helppo tapa:
Hiukan vettä tai kasvislientä (n. 1 dl), loraus soijakastiketta, tilkka tomaattipyreetä, pieni lusikallinen Maizena jauhoa.
Nesteet sekaisin, liuota nesteeseen Maizena ja kaada kypsien wokattujen kasvisten joukkoon ja sekoittele hetki liedellä ennen tarjoilua.

Valmistus:
Pese ja kuori kasvikset, paprikoista siemenet ja valkoinen malto hittoon. Leikkaa kasvikset vähän tulitikkua suuremmiksi tikuiksi. Sipulit leikataan kiinalaiseen tapaan; päät pois, pystysuunnassa kahteen osaan, osat äskeistä leikkuupintaa vastakkaisessa suunnassa viipaleiksi - näin saat kauniita kaarevia suikaleita.
Kuumenna öljytilkka wokkipannussa hyvin kuumaksi. Aloita wokkaaminen kovista kasviksista laji kerrallaan. Kypsennysaika on hyvin lyhyt kasviserää kohden, ehkä pari minuuttia. Tarkoituksena on että kasvissuikaleet ovat juuri ja juuri kypsiä ja tietty rapeus säilyy. Niin, jokaiseen wokkauserään aina uusi öljytilkka pannulle.

Esimerkki kypsennysjärjestyksestä:
Lanttu
Porkkana
Selleri

Siirrä kypsät kasvikset toiseen astiaan sillä välin kun wokkaat uutta erää.

Kovien jälkeen pehmeät vaikkapa tässä järjestyksessä:
Sipuli
Paprika
Kesäkurpitsa
Valkosipuli

Lopuksi yhdistä kaikki kypsät kasvikset wokkipannun ja mausta vähintään suolalla, mustapippurilla ja vähällä soijalla. Lisää kastike. Jos jätät korianterin ja/tai sitruunaruohotahnan pois, niin maku ei ole yhtä itämainen, mutta kelvollinen silti. Korianteria en itse jättäisi pois missään nimessä, mutta mikä hitto minä olen teidän mieltymyksiänne sanelemaan. Loraus sesamiöljyä tekee myös hyvää.

Tarjoile sellaisenaan, suurinälkäisille riisin tai nuudeleiden kanssa.

Tämä on perusohje jota voi muunnella mielitekojen mukaan. Esimerkkejä:
Sitruunaruohotahnan tilalle joko pala tuoretta inkivääriä tai inkiväärijuuritahnaa
Korianterin tilalle punaista basilikaa.
Lantun tilalle naurista.
Paprikan ja/tai kesäkurpitsan voi jättää pois tai korvata vaikkapa tölkitetyillä bambunversoilla ja/tai minimaissilla.
Sipulin tilalle purjoa.

Itseasiassa tämä ruokalaji on filosofialtaan minulle vähän samankaltainen kuin pyttipannu; otetaan sitä mitä on, leikataan pieniksi suikaleiksi, wokataan, maustetaan, syödään.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

Perimmäisten kysymysten äärellä

Läskisoosi ts. sianlihakastike on se ruokalaji, jossa mun mielestä nykyisin mitataan äijämäisyys, perinnetietoisuus, muotitietoisuus, snobistelu. Tuntuu herättävän mielipiteitä aina. Ruokalaji on käsittääkseni aikoinaan syntynyt välttämättömyyden ehdoilla; nykyisin edullinen ruhon osa on jalostettu maittavaksi annokseksi. Tätä en ole tarkastanut, mutta väitän että läskisoosille ei löydy alkuperäistä reseptiä. Ja jos löytyykin, niin suhtaudun siihen niinkuin kaikkeen lopulliseen totuuteen - sitä ei ole. Hupaisaa on se, että kuinka näin yksinkertaisen evään ympärille voidaan rakennella jopa kulttia ja kinata perusaineista. Ruisjauho vs. vehnäjauho. Voita vai ei. Sipulia vai ei. Sipulia, mutta sipulit siilataan pois jossain vaiheessa tai sipulia ja sipuli jää kastikkeeseen. Keitinperunat vs. muusi. Keitinperunat kuorineen vai kuorittuna. Tässä vasta pieni osa oppiriidoista.
Tapanani on lueskella mahdollisimman monta reseptiä samasta aiheesta ja sitten tehdä parhaan intuitioni mukaan.Näin tein läskisoosin viimeksi (viime lauantaina):
  • 500 gr siankylkeä lähikaupasta, styroksilevyn päällä kelmuun käärittynä. Edullista.
  • Voita, ehkä n.2 reilua rkl
  • vajaa 1 dl vehnäjauhoa
  • 1 iso sipuli
  • vettä 0,5 ltrtilkka fondia (vasikka tms. lihaliemifondi)
  • suolaa
  • mustapippuria
  • valkopippuria

Possunkylki n. 1 cm suikaleiksi. Pannuun. Mielellään valurauta-, mutta muutkin käy. Teräskattila OK. Teflon tuntuu jo vähän vieraalta, mutta mikä ettei, jos muuta ei ole tarjolla.

Niin, lihat siis kylmään pannuun ja lämmöt päälle. Sekoittele koko ajan. Rasva alkaa erottua lihoista. Sitten kun rasvaa alkaa olla kattilan pohjalla reilusti ja liha muuttuu rapeaksi, niin siivilöi lihat ja rasva erilleen. Palauta rasva kattilaan ja jätä lihat odottelemaan.

Lisää rasvan joukkoon voi. Kun voi on sulanut, heitä joukkoon melko pieneksi silputtu sipuli. Lisää jauhot vähitellen kun sipuli on kuullottunut. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Jauhojen ja pannussa olevan rasvan suhde tulee olla sellainen että seos säilyy melko notkeana. Ei siis jauhosipulipuuroa!

Nyt tarkkana! Jauhojen tulee kypsyä ja ruskistua, mutta ne eivät saa palaa (siis jauhot ja sipulit). Kun seos alkaa olla maitokahvin ruskeaa, ala lisätä pieninä erinä lihalientä. Niin, tätä ennen varmaan älysit tehdä vedestä ja fondista miedon, kuuman lihaliemen. Lisää siis lientä rasvajauhosipulipohjaan vähitellen. Kun kaikki liemi on mukana, tarkasta paksuus ja säädä nesteen määrällä sopivaksi.

Nyt ota taas siivilä esiin. Siivilöi kastikkeesta sipulit ja mahdolliset jauhomöykyt hittoon. Palauta kastike kattilaan ja tuikkaa lihat kastikkeen joukkoon. Anna kypsyä vähintään puoli tuntia. Lisää jossain vaiheessa hieman jauhettua valkopippuria maun mukaan.'

Keitä perunat itsellesi sopivalla tavalla. Itse suosin napakkaa Asterixia tai muuta kiinteähköä lajia kuorittuna keittäen.
Perunat ja kastike tarjolle. Lisäksi maustekurkkua ja etikkapunajuurta. Kotimaista lagerolutta juomaksi. Arkena vettä tai vissyä.

Tämä on helkkarin hyvää, mutta en silti lähtisi barrikaadeille riehumaan oikeaoppisuuden puolesta.

lauantai 8. maaliskuuta 2008

Herneitä, kinkkua, penneä

Tätä reseptiä perheessäni pidetään minun keksintönäni ja joskus itsekin harhaudun niin ajattelemaan. En silti heittäydy niin julkeaksi että kuvittelisin itse tämän yhdistelmän keksineeni - jostain se on aivopoimuihin tarttunut ja noussut perheen perusreseptien joukkoon.

Herneitä, kinkkua, penneä

  • n. 400 gr pala hyvää kypsää kinkkua (ei kuitenkaan liian savuisaa)
  • 300 - 400 gr herneitä, maun mukaan joko tölkistä, pakasteesta tai tuoreena.
  • 2 dl kermaa
  • pari shalottisipulia
  • mietoa kasvislientä (fondista tai kuutiosta)
  • suolaa, pippuria
  • meiramia

Pilko shalotit pieneksi hakkelukseksi ja freesaa oliiviöljyssä - sitä varmaan on aina käsillä? - en siis kirjannut sitä taaskaan tuohon ainesluetteloon. Kinkusta tehdään vähän tulitikkua paksumpia suikaleita ja lisätään pannulle sipulin seuraksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Koska kinkku on jo kypsää niin kovin kauaa ei tarvitse keitellä. Lisää hieman (n. 1 dl?) kasvislientä. Kerma ja hienonnettu meirami mukaan pannuun. Hauduta hetki että kermakastike sakenee. Lisää herneet loppuvaiheessa niin etteivät ne muussaannu. Tuoreita pitää kuitenkin hetki kypsytellä.

Pennet (siis sellaisia lyijykynän paksuisia pasta putkia) on tässä vaiheessa jo keitetty kypsiksi. Valuta pasta, tilkka oliiviöljyä joukkoon ja sekoita kastikkeeseen.

Oikein maukasta kun herneet ja kinkkusiivut menee piiloon niihin pastaputkiin.

Rakuunabroileria ja tagliatellea

Tätä lajia olen valmistanut vuosien saatossa muutaman kerran. Mulla ei ole enää mitään muistikuvaa mistä resepti alunalkaen mieleeni tarttui ja todennäköisesti alkuperäisresepti on aikalailla erilainen kuin tämä seuraavassa kuvattu:

Rakuunabroileria ja tagliatellea
  • n. 400 - 500 gr broilerin rintafileitä (3 - 4 kpl), marinoimattomia tietysti!
  • pieni tölkki viipaloituja herkkusieniä
  • vihreä paprika
  • kanaliemikuutio
  • 2 dl kermaa
  • suolaa
  • pippuria
  • kuivattua rakuunaa
  • (hieman kuivattua chilirouhetta)

Leikkaa broileri mukaviksi suupaloiksi. Itse suosin n. peukalon kokoisia biittejä. Suikaloi paprika. Paista reilunkokoisessa kasarissa (wokkipannu sopii myös hyvin) broilerit kypsiksi ja mausta suolalla ja pippurilla. Ai niin - suosin laadukkaita suolalajeja; Pansuolat ja jodilla käsitellyt pulverit joutaa heittää helevettiin. Maldon on hyvä perussuola. Kypsät lihat pois pannulta odottelemaan jatkoa.

Valuta herkkusienet, säästä liemi. Paista hetki herkkareita ja siirrä lihojen seuraan. Seuraavaksi paista hetki paprikoita. Kun paprikat alkavat hieman pehmemitä, palauta lihat ja herkkusienet pannulle. Lisää vettä herkkusienten liemeen niin että nestettä on yhteensä reilu pari desiä. Liemi pannuun ja kanaliemikuutio mukaan. Hauduttele muutama minuutti.

Murskaa kuivattu rakuuna sormissa hienoksi ja lisää pannuun yrtti ja 2 dl kermaa. Anna hautua niin että kermainen kastike alkaa paksuuntua. Keittele tagliatelle kypsäksi, lisää pastaa liraus oliiviöljyä ja sekoita pasta kastikkeeseen - tarjoile heti.

Tällä reseptillä eväs valmistettiin eilen. Itse toimin konsulttina ja Pimu teki varsinaisen työn. Hyvää! Rouvakin tykkäsi.

Liikkeelle!

Viimeaikoina olen jäänyt koukkuun pastaresepteihin. Usein aiemmin pasta-ateriaksi on rakentunut perinteinen makaronilaatikko, bolognese tai lasagne. Toki reseptejä on ollut (ja on edelleen) kaapit ja kirjat täynnä, mutta vasta viimeaikoina uusia yhdistelmiä on ruvennut syntymään.
Ansiot tästä lankeaa nuoremmalle tyttärelleni (jota tässä blogissa kutsun nimellä "Pimu"), hän on suureksi ilokseni valinnut ravintola-alan tulevaksi urakseen ja nyt hän jo komentaa minua uusiutumaan. Hyvä!
Pimu muutti äitinsä ja sisarensa luota asumaan minun ja Rouvani luokse, joten elämänmuutosta kohti mennään.