Kinkkukiusaus

Kinkkukiusaus jäi perheen ruokavaliosta pois muutama vuosi sitten. En muista miksi. Taisin joskus epäonnistua tätä kokkaillessani ja suutuin itselleni. Ehkä myös siksi, että en pidä peruna-sipulipakasteiden kanssa säätämisestä. Muutenkaan en välitä puolivalmisteista.

Nyt teki mieli kunnollista, itsetehtyä kinkkukiusausta. Jälleen hieman muunneltuna, tietysti. Ajattelin syventää makua muilla juureksilla. Kuitenkin niin, että peruna on pääosassa. Kotona oli valmiiksi lanttua ja porkkanaa joten näitä joukkoon! Joskus voisi kokeilla myös perunan kaverina pientä määrää palsternakkaa ja/tai juuriselleriä.

Ainekset:

• 400 gr pala hyvää, kypsää palvikinkkua
• 8 isoa perunaa
• 2 isoa porkkanaa
• pienen nyrkin kokoinen pala lanttua
• 2 sipulia
• 4 dl kermaa
• 150 gr Emmental juustoraastetta
• suolaa
• mustapippuria
• voita
• (puolikas kasvisliemikuutio + vettä)

Operaatio:

Kuori juurekset. Leikkaa perunat, porkkanat ja lantut ohuiksi suikaleiksi. Tulitikun malliset ovat OK.  Helpoiten suikalointi sujuu jos käytössä on kelvollinen mandoliini. Siis sellainen keittiöväline, ei soitin. Itselläni on halpa, Claes Ohlssonilta hankittu moniosainen muovirunkoinen systeemi - huono! Mutta tästä lisää myöhemmin eri tarinassa...

Siirrä perunasuikaleet siivilään ja huutele runsaalla kylmällä vedellä. Lanttu- ja porkkanatikkuja ei tarvitse huuhdella.

Silppua sipuli pienehköksi kuutioiksi. Leikkaa palvikinkku myös tulitikkumaisiksi suikaleiksi.

Hauduta sipulisilppua hetkinen reilussa voissa paistinpannulla. Tällä kertaa freesasin lanttu- ja porkkanatikkuja sipulien kanssa pannulla. Tämä hieman nopeuttaa niiden kypsymistä uunissa perunoiden kanssa. Ei siis välttämätön vaihe.

Voitele isohko uunipata voilla ja ala rankentamaan kiusausta. Ensin pohjalle perunatikkuja sitten sipulia ja muita juureksia. Väliin kinkkusuikaleet. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sitten uusi kierros. Rakentele tällä tavoin niin kauan kuin aineksia riittää. Päällimmäiseksi perunasuikaleita.

Kiehauta pari desiä vettä ja liuota veteen puolikas kasvisliemikuutio. Sekoita näin saatuun liemeen n. 3 dl kermaa. Kaada kasvisliemi-kermaseos pataan. Myös pelkällä kermalla onnistuu hyvin.

Kypsymisaikaan vaikuttaa melkoisesti uunipadan tai vuoan malli. Itselläni on sellainen perinteinen n. 3 litrainen Arabian Kokki -pata, joka on muodoltaan korkeahko. Tämä vaati pidemmän haudutteluajan kuin matala, laakea uunivuoka.

Pata 200 asteiseen uuniin noin 30 - 40 minuutiksi. Kyttäile ahkerasti uunia jotta vältyt siltä että kerma kuohuu padasta uunin pohjalle.

Ota pata uunista ja lisää pinnalle juustoraaste. Jos näyttää siltä, että liemi on imeytynyt juureksiin täysin, lisää hieman kermaa pataan. Laske uunin lämpötilaa n. 150 asteeseen ja palauta pata uuniin. Jälleen uunitusta reilu puolisen tuntia. Tässä ajassa juusto saa hieman väriä. Ota pata uunista ja laita kansi päälle. Anna vetäytyä vartin verran ennen ruokailua. Tässä vaiheessa liemi imeytyy paremmin juureksiin ja ruoka saa mukavan rakenteen.

Etikkasäilykkeitä kaveriksi lautaselle.

Tortilla Espanola

Eli kotoisammin: espanjalainen perunamunakas. Laajasti tunnettu resepti ja usein käyttämäni ohje. Keittokirjoista ja netistä löytyy paljon muunnelmia tästäkin yksinkertaisesta munakkaasta.

Jostain syystä minulle on vaikeaa käyttää samaa nimeä (siis: tortilla) rehevästä espanjalaisesta munakkaasta ja kuivasta pohjois-amerikkalaisesta maissilätystä. Toisaalta, kyllä meillä kotona tiedetään mitä eteen tulee silloin kun sanon valmistavani tortillaa.

Parasta tässä reseptissä on se, että yksinkertaisista ja vähistä aineksista saadaan aikaan maukas ja monikäyttöinen ruokalaji. Selkeiden aineksien käsittelyssä on kuitenkin muutama kärsivällisyyttä vaativa vaihe. Niiden kanssa kannattaa olla huolellinen jotta lopputulos palkitsee.

Ainekset:

• 5 kananmunaa
• 4 reilun kokoista perunaa, kiinteä lajike
• 2 sipulia
• 6 valkosipulin kynttä
• 1,5 - 2 dl oliiviöljyä
• suolaa
• valkopippuria

Operaatio:

Kuori perunat ja viipaloi n. 3 milliksi siivuiksi. Huuhtele perunaviipaleet huolellisesti kylmässä vedessä. Älä jätä tätä tekemättä, sillä perunoista viipaloidessa irronnut tärkkelys on huudottava pois, jotta se ei anna tunkkaista sivumakua ruokaan. Jätä perunat kuivahtamaan vaikkapa keittöpyyhkeen päälle. Tai ainakin valuta huolellisesti lävikössä.

Kuori ja viipaloi sipulit, puolita ne ja viipaloi puolikkaat erittäin ohuiksi siivuiksi.

Valkosipulin reilua määrää ei kannata pelästyä, maku pyöristyy ja miedontuu hauduttamisen aikana. Vuole valkosipulin kynnet myös erittäin ohuiksi viipaleiksi. Älä missään nimessä murskaa valkosipulin kynsiä puristimella tai muulla vastaavalla luonnottomalla välineellä. Tämä koskee myös muita ruokalajeja. Valkosipuli on herkkä otus ja sitä saa käsitellä vain terävällä veitsellä.

Ota esiin paras (ja isoin) pinnoitettu paistinpannusi. Mielellään n. 28 senttinen halkaisijaltaan. Pannu liedelle kohtalaiselle lämmölle, ei kuitenkaan täysille. Kaada pannuun oliiviöljyä reilusti ja anna öljyn lämmetä hetken. Espanjalainen oliiviöljy sopii tietysti parhaiten, mutta en ole koskaan tätä pilannut käyttämällä italialaista tai kreikkalaista öljyä. Riittää kun öljy on laadukasta kamaa.

Kaada pannulle valutetut (tai muuten pintakuivatut) perunaviipaleet. Sekoittele usein, jotta perunat eivät ruskistu. Tavoitteena on, että perunaviipaleet ikäänkuin hautuvat öljyn lämmössä lempeästi kypsiksi. Kun perunat ovat hautuneet kymmenisen minuuttia, lisää molemmat sipulilajit ja jatka hauduttelua. Valmista on silloin kun perunaviipaleet alkavat hieman hajota. Tähän menee vielä toinen kymmenminuuttinen, tai vähän yli. Loppuvaiheessa perunoita voi vielä hajottaa puulastalla pienemmiksi paloiksi. Ei kuitenkaan ihan muusiksi.

Perunoiden ja sipulien kypsyessä riko munat kulhoon. Sekoita munien rakenne rikki, lisää pari-kolme ruokalusikallista vettä ja mausta munakasseos suolalla ja valkopippurilla.

Valuta varovasti pannulta suurin osa öljystä johonkin kipppoon. Kaada kypsä peruna-sipulipaistos munakasseoksen joukoon. Sekoita aineksia varovasti niin että munakasseos jakaantuu tasaisesti perunoiden ja sipulien joukkoon.

Palauta hieman öljyä pannulle ja kaada munakasseos paistumaan. Paista keskilämmöllä vajaa 10 minuuttia. Nostele munakasta kypsymisen aikana reunoilta nähdäksesi milloin pohja alkaa ruskistua.

Nyt seuraa vaikea vaihe: munakas täytyisi saada käännetyksi kokonaisena. Parhaiten tämä onnistuu ison lautasen tai ison kattilankannen avustuksella. Itselläni on sellainen tosi iso, n. 30 senttinen, yleismallinen peltinen reijitetty kansi, jota käytän paistinpannujen ja patojen päällä rasvaroiskeilta suojautumiseen. Olipa väline mikä hyvänsä, kallista pannua ja anna munakkaan liukua lautaselle (tms.) paistopuoli alaspäin. Sitten vain rohkeasti pannu ja lautanen käsiin sopivaan kulmaan toisiinsa nähden ja kumoa munakas takaisin pannuun raaka pintapuoli alaspäin paistumaan. Pahimmassa tapauksessa kaikki kamat ovat lattialla ja ruoka on haettava McD:stä. Tai sitten munakas hajoaa pieniksi paloiksi pannulle ja ruokana on espanjalaista munakokkelia.

Jos homma onnistui, anna munakkaan paistua vielä vajaa viisi minuuttia. Siirrä sitten pannu pois liedeltä ja anna munakkaan jäähtyä kädenlämpöiseksi ennen tarjoilua. Tässä vaiheessa munakas kiinteytyy vielä lisää, joten siitä voi leikata mukavia paloja lautaselle. Lisänä voi tarjota melkeimpä mitä vain, tilaisuuden luonteen mukaan. Yleensä suosin yksinkertaista salaattia.

Tämä on tosiaan monikäyttöinen ruokalaji. Esimerkki: anna jäähtyä täysin, laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai vaikka yön ajaksi. Leikkaa pieniksi paloiksi ja tarjoa tapaksien tapaan. Tai leivän kanssa. Tai vaikka mitä!

Tomaattikastikkeessa kypsennetyt lihapullat, spagettia

Sain käsiini "Valkokankaan herkkuja" -nimisen keittokirjan (Otava, 2006), jonka tekijät Jari Keränen ja Timo Malmi esittelevät elokuvia, joissa on ruokaan tai ruokailuun liittyviä teemoja tai kohtauksia. Näistä he ovat ottaneet reseptejä, joita kirjassa on yksi kustakin elokuvasta. Ihan viihdyttävä ruokakirja tämäkin, mutta eipä tuo suuresti uutta ruuanvalmistuksen kannalta.

Ensimmäisestä "Kummisetä" elokuvasta on mukana resepti "Clemenzan pasta". Useimmat elokuvan nähneet muistanevat kohtauksen, jossa gangsterit valmistautuvat sotimaan toisiaan vastaan. Kohtauksessa Clemenza (Richard Castellano) opastaa Michael Corleonelle (Al Pacino) yksinkertaisen pastareseptin siltä varalta, että Michael saattaisi joutua valmistamaan joskus ruokaa parillekymmenelle miehelle. Jos kohtaus ei muistu mieleen, se löytyy You Tubesta vaikkapa hakusanoilla "Clemenza + cooking".

Idea tämän valmistamiseen tuli siis tuosta kirjasta. Resepti ei vastaa kovin tarkasti elokuvassa mainittua. Kirjan kirjoittajat valittelevat, että tässä reseptissä he ovat joutuneet vaihtamaan Clemenzan käyttämät italialaiset makkarat lihapulliksi, koska oikeanlaisia makkaroita ei kuulema ole laajalti saatavissa suomessa. Tekosyy, mielestäni!

Itse säädin reseptiä oman makuni ja omien valmistustapojeni mukaiseksi. Joten edelleen hieman kauemmaksi elokuvan ohjeesta mennään, mutta tarina ja idea ovat ihan mainioita. Puhumattakaan tällä tavoin syntyneestä ruokalajista, joka näin valmistaen on erittäin maukas.

Ainekset:

• 400 gr spagettia
• 400 gr vähärasvaista naudan jauhelihaa
• 100 gr parmesaaniraastetta
• 2 munankeltuaista
• 2 tlk hyvää tomaattimurskaa (n. 800 gr)
• 1 iso sipuli
• 6 valkosipulin kynttä
• oliiviöljyä
• n. 0,5 dl punaviinietikaa
• 1 tl sokeria
• suolaa
• rouhittua mustapippuria (tai pippuriseosta)
• kuivattua oreganoa, basilikaa ja timjamia, vajaa teelusikallinen kutakin

Operaatio:

Leikka sipuli pieniksi kuutioiksi. Kuori valkosipulin kynnet ja viipaloi paperinohuiksi lastuiksi.

Kaada padan pohjalle oliiviöljyä ohueksi kerrokseksi. Lämmitä öljy keskilämmöllä ja hauduttele sipulit läpikuultaviksi. Älä ruskista, äläkä varsinkaan polta! Kärähtänyt valkosipuli on hirveää. Lisää tomaattimurska ja hiukan vettä. Anna kiehahtaa. Mausta suolalla, pippurilla ja sokerilla. Lisää punaviinietikka. Sokeri tasaa hapokkuutta ja viini/viinietikka lisää hapokkuutta, mutta ilman näitä aineksia tomaatin oma aromaattinen hapokkuus jäisi liian latteaksi.

Viinietikan sijaan voi toki käyttää punaviiniä. Viiniä kannattaa laittaa vähän reilummalla kaadolla kuin etikkaa. Jätä kastike kypsymään liedelle miedolla lämmöllä noin puoleksi tunniksi, sekoittele ajoittain. Tavoitteena on paksuhko koostumus, ei kuitenkaan kaurapuuron kaltaista tiheyttä!

Kastikkeen kypsyessä valmistele lihapullat. Riko munat ja erottele keltuainen. Laita keltuaiset kulhoon ja lisää puolet parmesaaniraasteesta. Ota vajaa teelusikallinen kutakin yrttiä, murskaa ne hienompijakoiseksi ja lisää keltuaisten ja parmesaanin joukkoon. Suolaa ja pippuria myös maun mukaan. Sekoita keltuaiset, juusto ja mausteet tasaiseksi tahnaksi. Vaivaa tahna huolella jauhelihan joukkoon. Sekoita taikinaan vielä loput parmesaaniraasteesta. Anna lihapullataikinan vetäytyä hetken.

Pyörittele jauhelihataikinasta pienehköjä pyöryköitä. Parmesaanin ja keltuaisten ansioista pullista tulee aika kiinteitä.

Nosta hieman kastikepadan lämpötilaa ja pudottele pullat varovasti kastikkeen joukkoon. Kun kastike taas kuplii, voit pudottaa lämpötilan takaisin hieman pienemmälle (jos lieden levyjen säätöasteikko on 1 - 6, niin taso 2 on OK). Anna pullien kypsyä kastikkeessa n. 20 - 25 minuuttia.

Keitä pasta paketin ohjeen mukaan. Valuta pasta siivilässä ja pyöräytä pastan joukkoon hieman öljyä jotta spagettinauhat eivät liimaudu möykyksi.

Annostele pasta lautasille, kastiketta ja lihapullia päälle. Jos parmesaania jäi, sirottele annoksen höysteeksi. Italialainen tunnelma!

PS. Spagetti & Lihapullat on tärkeässä osassa myös toisessa ikonisessa elokuvakohtauksessa: "Kaunotar ja Kulkuri"  (Lady and The Tramp, 1955). Suuteluun päättyvä pastanimeskely taitaa muistaakseni olla elokuvan DVD -julkaisun kansikuvana.

Kasslerpihvit sinappikermassa

Vaivaton ja nopea lauantaiateria!

Ainekset:

• Porsaan kassleria
• Voita
• Kermaa, pari desiä
• Dijon -sinappia, mielellään karkeaa, reilu ruokalusikallinen
• Puolikas lihaliemikuutio
• Suolaa
• Valkopippuria

Operaatio:

Hanki kassleria; valmiiksi leikattuja pihvejä tai palana. Joskus lähimarketissa on pihvikoneen läpi ajettuja pihvejä jotka ovat valmiita pannulle. Jos hankit edullisen ison palan kassleria, leikkaa siitä 2-3 senttisiä siivuja jotka sitten hakkaat nyrkillä hieman matalammiksi.

Paista lihaviipaleet isolla valurautapannulla kauniin ruskeiksi, n. 3 minuuttia per puoli. Mausta varovasti suolalla ja valkopippurilla.

Laita lihaliemikuution puolikas liukenemaan pannulle lihojen kanssa ja kaada pannulle lämmitetty kerma. Anna kiehahtaa hetki ja lisää sitten sinappi. Hauduttele miedolla lämmöllä niin että sinappikerma alkaa paksuuntua mukavaksi kastikkeeksi.

Tarjoile lisäksi keitettyä parsakaalia ja keitettyjä porkkanalohkoja.

Helppoa ja maukasta, edullista myös.

Juhlavampi versio syntyy possun sisäfileestä aivan samalla ohjeella.

Possun sisäfilepataa, tagliatellea

Vaihteeksi vähän vaativampi pastaresepti.

Ainekset:

• 1 kpl kokonainen possun sisäfile (n. 500 - 600 gr)
• 2 isohkoa porkkanaa
• n. 200 gr juuriselleriä
• 1 iso sipuli
• 3-4 kpl valkosipulin kynttä
• 1 tlk hyvää tomaattimurskaa (400 gr)
• 2 rkl tomaattipyreetä
• 2 dl kermaa
• 2 kpl laakerinlehteä
• Maizenaa tms.
• oliiviöljyä
• oreganoa
• puolikas lihaliemikuutio
• suolaa
• mustapippuria
• parmesaania
• tagliatellea, nauhapastaa, tarpeellinen määrä

Operaatio:

Leikkaa porkkana, selleri ja sipulit pieniksi, noin 3 millisiksi kuutioiksi. Freesaa padassa oliviöljyssä kasviksia ruskistamatta muutama minuutti. Mausta mustapippurilla. Heitä perään kokonaiset laakerinlehdet. Lisää joukkoon tomaattimurska, tilkka vettä, puolikas lihaliemikuutio ja tomaattipyree. Viimeiseksi hiukan oreganoa. Anna kiehahtaa hetki.

Siisti fileestä kalvot ja ruskista fileen pinta pannulla öljyssä. Laita ruskistettu filee kokonaisena kastikepohjan joukkoon pataan. Anna fileen kypsyä kastikkeessa n. 15 minuuttia. Jos kastike kuivahtaa liikaa kypsymisen aikana, lisää vettä vähitellen.

Kun filee on kypsä, ongi se kastikeesta ja laita syrjään levähtämään. Poista kastikkeesta laakerinlehdet jotka tässä vaiheessa ovat jo makunsa luovuttaneet. Maista kastikepohjaa ja säädä tarvittaessa maku kohdalleen suolalla, pippurilla ja oreganolla. Lisää kerma ja anna kastikeen kuplia miedolla lämmöllä vielä muutama minuutti. Jos kastike tuntuu liian laihalta, liuota pikkulusikallinen Maizenaa nesteeseen (kermaan), sekoita joukkoon ja anna paksuuntua.

Tagliatelle on varmaan tässä vaiheessa ollut kypsymässä? Valuta pasta ja anna pastalle kiiltoa pienellä oliiviöljytilkalla.

Viipaloi filee noin reilun sormenpaksuisiksi siivuiksi. Annostele pasta lautasille, asettele fileviipaleet päälle ja valele runsaalla kastikkeella. Vuole päälle parmesaanilastuja.

Arkiolosuhteissa voit laittaa fileviipaleet kastikkeen joukkoon ja tarjota pastan ja kastikkeen omista kipoistaan.

Erinomaista, sanoisin!

Pekoniperunasalaatti

Taasko perunasalaattia? No, joo joo!

Päätin jo alkukesästä, että kehittelen jonkilaisen reseptin ja kokeilen pekonilla höystettyä perunasalaattia juhannuksena. Sitten huomasin, että monessa lehdessä oli juuri samantyylisiä ohjeita joita itse olisin säveltänyt. Ilmeisesti näin yksinkertaisesta ideasta ei saa aikaiseksi mitään omaperäistä. Mut ei haittaa, hyvää tästä tuli.

Ainekset:

• 700 - 800 gr kypsiä, uusia perunoita
• 1 paketti pekonia (140 gr)
• 2 valkosipulisuolakurkkua
• muutama uusi sipuli
• 200 gr kermaviiliä
• 200 gr creme fraichea
• 2 reilua ruokalusikallista karkeaa Dijon -sinappia (siis sitä, jossa on kokonaisia sinapinsiemeniä)
• tilliä
• suolaa
• valkopippuria
• 2 rkl sitruunamehua

Operaatio:

Tee kastike. Sekoita kermaviili ja creme fraiche ja sinappi. Lisää pieni kourallinen silputtua tilliä. Mausta suolalla, valkopippurilla ja sitruunamehulla. Anna makujen tasaantua vähintään sen aikaa kun valmistelet muut ainekset salaattiin.

Paista pekoni rapeaksi, valuta ja anna jäähtyä. Murskaa jäähtyneet pekonisiivut pienemmiksi muruiksi, vaikkapa n. peukalonkynnen kokoisiksi paloiksi.

Viipaloi pienet kypsät perunat n. puolisenttisiksi siivuiksi. Viipaloi myös sipulit ohuiksi siivuiksi, vihreää vartta saa mennä mukaan reilusti. Halkaise suolakurkut pitkittäin ja siivuta lohkot ohuiksi.

Sekoita ainekset kulhossa, lisää kastike ja laita jääkaappiin maustumaan vähintään pariksi tunniksi.

Yksi paketillinen pekonia toimii ikäänkuin mausteena. Jos pekonista tykkää kovasti, voi sitä laittaa tähän vaikka parikin paketillista.

Vapun perinteinen perunasalaatti (ja nakit)

Peruna yleensä ja erityisesti perunasalaatti ovat tärkeitä. Teen perunasalaattia hyvin monilla eri tavoilla eri tilanteisiin. Perunasalaatti kuuluu vappuun. Tässä melko perinteinen ohje.

Ainekset:

• 8 isoa, kiinteää perunaa (n. 1 kilo)
• 3 omenaa, Jonagold tms. hieman makeahko, kiinteä lajike
• 2 isoa suolakurkkua (EI maustekurkkua!), Myrttisen valkosipulisuolakurkku on OK
• Puolikas tuore lavakurkku
• 2 Sipulia
• 50 gr kaprista

Kastike

• 1 prk kermaviiliä
• 200 gr laadukasta majoneesia
• reilu rkl Dijon sinappia
• 2 rkl sitruunamehua
• valkopippuria
• suolaa
• 1 rkl kuivattua rakuunaa

Operaatio:

Ensin kastike. Sekoita keskenään kermaviili, majoneesi, sinappia ja sitruunamehu. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Murskaa kuivattu rakuuna pienemmäksi ja lisää kastikkeeseen. Laita jääkaappiin maustumaan.

Keitä perunat kuorineen juuri ja juuri kypsäksi. Jäähdyttele perunat kädenlämpöisiksi. Tai sellaiseksi, että pystyt kuorimaan ja paloittelemaan ne näppejäsi polttamatta. Lämpimiin tai ainakin haaleisiin perunakuutioihin kastike imeytyy paremmin kuin jääkaappikylmiin. Leikkaa perunat noin sokeripalan kokoisiksi kuutioiksi.

Kuori omenat ja kuutioi samaan kokoon perunoiden kanssa. Suolakurkut myös kuutioiksi, ehkä vähän pienemmiksi kuin omput ja potut. Kuori lavakurkku, halkaise se ja poista siemenet. Kuutioi samanlaisiksi kuin suolakurkut.

Silppua sipulit hyvin pieneksi hakkelukseksi. Laita sipulit johonkin kippoon ja rouhi suolaa päälle, kaada jääkylmää vettä sipuleille ja anna niiden kylpeä vedessä n. 10 minuuttia. Tämä operaatio häätää sipuleista liian kirpeyden mutta jättää rakenteen napakaksi.

Valuta kapriksista liemi.

Sekoita kaikki ainekset suuressa kulhossa. Mausta vielä varovasti suolalla, valkopippurilla ja rakuunalla. Lisää kastike ja sekoittele niin että kastike jakaantuu hyvin tasaisesti ainesten joukkoon. Jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

Nakit

Edulliset (tai halvat) perusnakit ovat melkoista roskaruokaa. Poikkeuksiakin löytyy, mm. Widgrenin ja Snellmanin valikoimissa on oikein maukkaita makkaroita. Vapunaikaan hyvinvarustelluista kaupoista saattaa palvelutistkistä saada ns. täysliha- tai kokolihanakkeja. Suosittelen.

Nakkien valmistaminen ei vaadi taitoa. Kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää makkarat, poista makkarat sitten kun vesi alkaa taas kiehua. Älä anna makkaroiden halkeilla liian keittämisen tuloksena.

Jos on aikaa, suosittelen hieman vaivannäköä nakkien maun syventämiseksi esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Kattilaan n. 1 litra vettä, pari lihaliemikuutiota ja puoli litraa olutta. Lohko joukkoon iso sipuli ja kourallinen valkosipulin kynsiä. Myös yksi porkkana lohkoina sopii mukaan. Mausteeksi pari laakerinlehteä, muutamia kokonaisia maustepippureita, suolaa ja jotain tulista, vaikkapa Tabascoa tai tuoretta chiliä jos sattuu kaapista löytymään. Keittele lientä niin että vihannekset kypsyvät ja luovuttavat makuaan liemeen.

Liemen kiehuessa pistele nakkeihin reikiä haarukalla. Vähintään puolenkymmentä tökkäystä per nakki on sopiva määrä.

Lisää nakit liemeen ja ota kattila pois liedeltä. Anna tekeytyä niin kauan kuin maltat, vähintään tunti!. Tässä vaiheessa nakit imevät makua liemestä. Juuri ennen tarjoilua kuumenna liemi nakkeineen taas kiehuvaksi.

Ongi makkarat liemestä, tarjoile perunasalaatin kanssa. Lidlin perunasalaatti ja popsi kevytnakit näivettyvät häpeästä tämän rinnalla!

Kapris (ja kaprisvinaigrette)

Aitoja Santorinin kapriksia. Syön näitä yhden
nupun sunnntaisin, suurina juhlapyhinä 2 kpl! 

Ensikosketukseni kaprikseen taisi olla varhaisteininä helsinkiläisessä pizzeriassa. Tapahtumasta on jo aikaa, taisi olla -70 -luvun loppua, mutta muistelen että pizzeria oli nimeltään "Punainen Hattu". Suurinpiirtein samalla paikalla Kaivopihalla on nyt Old Hat -niminen juottola. Frutti di Maressa oli jotain vihreitä palleroita pinnalla - mielenkiintoista, ja hyvää!

Mitä se kapris sitten on? Kapris on välimerellinen kasvi ja siellä seuduilla usein käytetty mauste- ja lisukekasvi. Moni luulee niiden olevan marjoja. Tosiasiassa pienet, useimmiten etikkaliemeen säilötyt, kaprikset ovat kaprispensaan (Capparis spinosa) kukkanuppuja jotka eivät ole avautuneet. Pieniä, aitoja kukkanuppukapriksia on tarjolla monenkokoisia. Pienimmät ovat kooltaan nuppineulanpään luokkaa, isoimmillaan liki pensasmustikan kokoisia. Olen kuullut väitetettävän että pienimmät ovat parhaimpia.

Kaprispensaan lehdet ovat myös käyttökelpoisia. Suomessa en ole törmännyt säilöttyihin (enkä muihinkaan) kaprispensaan lehtiin. Kaprispensaan lehti muistuttaa hieman kotoista piharatamon lehteä, samankaltaista pyöreyttä pienellä terävällä nokalla varustettuna on molemmissa. Maku on samankaltainen kuin pikkukapriksissa, toki hieman miedompi. Käytän näitä vihersalaattien piristäjinä tai sopivien annosten koristeina. Santorinilla lomaillessa huomasin, että lehtiä on tarjolla lähes joka marketissa. Kapris kasvaa Santorinilla luonnonvaraisena lähes kaikkialla ja erilaiset kaprissäilykkeet ovat niitä ruokatuliaisia, joita Santorinilta kannattaa tuoda. Tarjontaa on paljon. Iso purkillinen (200 gr) laadukkaita paikallisia kapriksia maksaa saman verran kuin pieni tölkki halpoja peruspalleroita suomessa. Ja kapriksen lehdet ovat vieläkin edullisempia.

Kapriksen marjojakin on tarjolla. Ne ovat niitä isoja, oliivinkokoisia, varrellisia versioita. Näitä ei pidä sekoittaa keskenään, on selvä ero marjan ja kukkanupun välilä! Isot ovat OK lähinnä annosten tai tarjoilun koristelussa. Maku on miedompi kuin kukkanupuissa, mutta sisällä on runsaasti kovia pieniä siemeniä jotka tuntuvat suussa hiekalta. Mielestäni nämä isot marjat eivät sovellu ruoan aineksiksi. Joskus olen saanut noutopizzeriasta kaprismarjoja siivutettuna pizzan pinnalle siivutettuna. Ei hyvä.

Pienet kaprikset ovat siis herkkuani. Niitä on saatavilla yleensä etikkaliemeen säilöttynä, joskus harvoin kuivaan, karkeaan suolaan säilöttynä. Mutta entäs se maku? Vaikea kuvailla. Maussa on hapokkuutta ja hieman suun limakalvoja kiristävää, purevaa kirpeyttä. Jotakin vaikeasti määriteltävää juurevuutta maussa on, ehkä kaukaisesti jotakin samankaltaista aromia kuin tuoreessa lantussa, palsternakassa, piparjuuressa. Käsittääkseni samoja kemiallisia aineita on myös raparperissa ja sinapissa.

Edullisimmillaan pieni (70 gr) purkki maksaa n. 1 euron mutta hintahaitari venyy melkoisesti. Käytän kapriksia salaateissa, kastikkeissa, pataruoissa, keitoissa, pizzassa. Kapris toimii monenlaisissa kastikeissa; klassinen remouladekastike, tartar ja kaprisvinaigrette esimerkkeinä. Kreikkalainen fetasalaatti suorastaan vaatii kaprista! Frutti di Mare -pizza ei toimi ilman kaprista. Useisiin perunasalaattiversioihin kapris tuo mukavaa pirteyttä.

Kaprisvinaigrette

Suosin nykyisin hyvin yksinkertaisia vihersalaatteja alkupalana tai lisukkeena. Vihersalaattiin ei oikeastaan tarvita muuta kuin valikoima erilaisia vihanneslehtiä, tomaatit ja kurkut voi tässä unohtaa: rucolaa, babypinaattia, vuonankaalia, punajuurenlehtiä, yms. Tarjontaa alkaa olla melkoisesti ja helpolla pääsee kun ostaa valmiin sekoituksen joita on useita erilaisia.

Yksinkertainen salaatti vaatii tyylikkään kastikkeen:

• 1 tl Dijon sinappia
• 1 tl suolaa
• vajaa 0.5 tl jauhettua (valko)pippuria
• pieni hyppysellinen kuivattua rakuunaa
• 2-3 rkl valkoviinietikkaa
• 1 dl hyvää oliiviöljyä
• 2 rkl pieniä valutettuja kapriksia

Silppua terävällä veitsellä kapriksen nuppuja hieman pienemmiksi. Sekoita sinappi ja kuivat mausteet tahnaksi. Lisää öljy vähitellen seokseen kokoajan sekoittaen ja edelleen etikka jatkuvasti sekoittaen. Lisää kaprissilppu kastikeeseen. Kaada kastike salaattiin ja nauti!

Paahdettua parsaa ja porsaan sisäfileetä

Ainekset:

• Pari nippua tuoretta vihreää parsaa
• Voita
• Oliiviöljyä
• Sitruunamehua
• Vaaleaa balsamico -etikkaa tai valkoviinietikkaa
• Suolaa
• Mustapippuria

• n. 500 gr porsaan sisäfileetä
• kuivattuja yrttejä (salviaa, rosmariinia, timjamia)
• Mustapippuria
• Suolaa

Operaatio:

Valmistele filee. Poista rasva ja kalvot. Hienonna yrtit morttelissa. Hiero yrtit ja rouhittu pippuri fileen pintaan ja kääri filee folioon maustumaan. Anna maustua muutaman tunnin ajan.

Kaiva lihapötkö paketista ja paista pannulla vaahtoavassa voissa kaunis pinta lihalle. Kääri ruskistettu filee uudelleen folioon. Laita paketti samaan uuniin parsojen kanssa, kunhan parsojen valmistelu on tehty.

Käsittele parsat. Huuhtele. Leikkaa kova, puumainen kanta pois eli n. 2 - 3 sentin pätkä. Vihreää parsaa ei tarvitse kuoria. Laita uunipellille reilusti leivinpaperia ja levitä parsat paperille. Roiski hiukan öljyä, viinietikkaa ja sitruunamehua parsoille. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Vuole koko komeuden päälle voilastuja maun mukaan (reilusti). Onnistuu kätevästi kylmästä voikuutiosta juustohöylällä!

Taittele leivinpaperi parsojen ympärille kohtuullisen tiiviisti. Käytä vaikka nitojaa, jotta paketti pysyy kasassa. Tarkoitus on, että lämmetessä muodostuva höyry kiihdyttää kypsentymistä. Toisaalta myös syntyvä öljy-voi-sitruuna-mausteliemi pysyy paketissa annoksen mehevöittämiseksi.

Lämmitä uuni 200 asteiseksi ja tuikkaa parsapaketti paahtumaan. Parsoista ei saa tulla liian veteliä, eivätkä ne toisaalta saa jäädä täysin rouskuviksi. Tarkkaa hommaa. Kokemukseni mukaan aikalailla täydellistä tulee n. 20 minuutissa. Kannattaa toki tarkistaa haarukalla tai veitsenkärjellä välillä kypsyyttä, jotta koostumus pysyy ihanteellisena.

Suurinpiirtein samassa ajassa esiruskistettu possun filee kypsyy meheväksi. Possun sisuri kuivuu helposti uunissa ja kuiva liha on mautonta. Tarkkaile kypsyyttä. Jos et luota kokemukseen ja näppituntumaan, tuikkaa lihaan lämpömittari. Valmista on sitten kun mittari näyttää sisälämmöksi n. 68 asetetta.

Lado lautasille parsoja, viereen paksuja siivuja possunfileestä. Lusikoi päälle parsojen paistopaketista maustelientä ja Hollandaise -kastiketta.

Hollandaise -kastike sopii mainiosti sekä parsan että possun seuralaiseksi. Itse en yleensä jaksa vääntää kastiketta alusta saakka. On nimittäin suhteellisen tarkkaa hommaa. Knorr -valmiskastike kelpaa arkisin. Se pussissa oleva, lämmitettävä valmiskastike; ei siis kastikejauhe, johon lisätään maitoa tai kermaa.

Näpertelin ihan nätit annokset tänään, mutta ahne kun olen, unohdin ottaa kuvan tänne todisteeksi.

Makkaraa, hapankaalia, sinappismetanaa

Tässä ei varsinaisesti ole kyseessä resepti - korkeintaan konsepti joka on jalostunut hiukan vuosien saatossa.

Kauan sitten eräässä cocktail -tilaisuudessa oli tarjolla hieman ronskimmat eväät kuin keskimäärin edustustilaisuuksissa. Muita eväitä en enää muista tarkoin, vain sen että kyse ei ollut salaattibileistä. Tämä yksinkertainen yhdistelmä jäi kyllä mieleen.

Itse teen joskus näin kun mieli tekee makkaraa.

Näin se tapahtuu:

Hankitaan hyvää - mielellään täysliha - makkaraa. Popsi Kevytnakit tai muut vastaavat eivät ole makkaraa. Muutenkaan en tässä yhteydessä suosittele lenkkiä, grillimakkaraa tai yleensäkään mitään jauhoilla jatkettua kamaa. Parhaiten toimivat lihaisat thyringer, bratwurst, krakova -tyyppiset makkarat.

Tällä kertaa ostin parin eri pientuottajan pötköjä: olutmakkaraa ja bratwurstia. Kun vähän penkoo hyvinvarustellun marketin makkarahyllyjä, voi tehdä löytöjä. Ainakin Kampin keskuksen K-Marketista on joskus hyvät vaĺikoimat.

Hapankaaleista mielestäni parasta on Rasilaisen perinteisellä maitohappokäymisellä valmistettu hapankaali.

Operaatio:

Grillaa makkarat uunissa grillivastuksen alla tai parilapannulla mieluisaan kypsyyteen.

Lämmitä hapankaali - mikroaaltouuni kelpaa ihan hyvin.

Sekoita purkki smetanaa (120 gr) ja reilu ruokalusikallinen Dijon -sinappia, mausta varovasti mustapippurilla. Lämmitä niin että seos muuttuu mukavasti lusikoitavaksi kastikkeeksi.

Kasaa annos lautaselle. Alle reilusti hapankaalia, makkarat päälle ja lusikoi kastiketta pinnalle. Jos käsillä sattuu olemaan jotakin tuoreyrttiä, koristele annos yrttisilpulla.

Perheateria pitkästä aikaa

Pitkästä aikaa tuli mahdollisuus saada molemmat tyttäret yhtäaikaa viikonloppuaterialle luokseni. Erinäisten sattumien -  lähinnä työesteiden -  vuoksi kummankaan kihlatut eivät päässeet paikalle. Siispä koossa ihan "ydinperhe".

Menun laadinta aiheuttaa nykyisin hieman pohdintaa.
 Rouvani ei voi syödä mereneläviä, ei kalaa missään muodossa eikä äyriäisiä. Allergia.
Nuorempi tytär on vieroittanut itsensä kaikenlaisen lihan syönnistä. Ei ideologista syytä.
Vanhempi tytär ja minä olemme sekaravinnon kuluttajia.

Siispä kasviksia. Hain inspiraatiota helpoista, lähi-itä -teemaisista resepteistä. Ohjeet seuraavissa postauksissa.

Eipä jäänyt nälkä kun lautaselle kasattiin tabouleh -salaattia, hummus -tahnaa ja paahtokasviksia.

Lisukkeena tuoretta foccaciaa ja jälkkäriksi valkosuklaa-juustokakkua. Leipä ja kakku eivät kuulu minun kokkauskykyjeni piiriin. Niistä vastasi Iina. Viitteitä niiden syntyhistoriasta (vaikka ei ehkä juuri näitä tämän aterian reseptejä) saattaa löytyä täältä: Finglish Bakes

Hummus, eli kikhernetahna

Ainekset (iso setti)

• 2 tölkkiä kikherneitä (Bonduelle n. 310 gr purkki * 2)
• 4 valkosipulin kynttä
• 4 reilua ruokalusikallista Tahinia eli seesamitahnaa
• Oliiviöljyä
• 0,5 tl Paprikajauhetta
• 1 tl Jeeraa
• 0,5 tl Cayennepippuria
• Suolaa
• Sitruunamehua (puolikkaan sitruunan mehu)

Operaatio

Avaa hernepurkit ja huuhtele herneet kylmällä vedellä huolellisesti siivilässä. Valuta hyvin.

Soseuta herneet tavalla tai toisella oliiviöljyn kanssa. Kikherneet ovat aika tiivistä tavaraa.

Blenderissä herneet lentelivät blenderin lasikannun seinille tiiviiksi kerrokseksi eivätkä ihan vähällä suostuneet soseutumaan. Oliiviöljyn määrän lisääminen ei ole ratkaisu. Seuraavaksi kaavin puolivalmiin soseen kulhoon ja ryhdyin soseuttamaan herneitä sauvasekoittimella.

Nyt sujui hieman paremmin. Tässä vaiheessa soseeseen lisätään hyvin pieneksi hakattu valkosipuli, tahini ja jeera. Juuri kun alkoi tulla valmista, sauvasekoittimen moottori alkoi savuta. Tästä huolimatta jatkoin niin kauan, että ehdin lisätä muut mausteet ja sitruunamehun. Valmista tuli juuri ennen kuin sauvasekoitin kuoli lopullisesti.

Kun hummus on maustettu ja koostumukseltaan miellyttävää, siirrä se jääkaappiin vetäytymään niin että maut tasaantuvat.

Tarjoiluvaiheessa koristele tahnan pinta muutamalla oliviiöljynorolla, paprikajauheella ja vaikkapa parilla kapriksen marjalla.

Erittäin herkkua leivän kera.

Paahdetut kasvikset

Ainekset

• 1 Munakoiso
• 1 Kesäkurpitsa
• 2 Punaista paprikaa
• 2 Isoa punasipulia

Marinadi

• 4 Valkosipulin kynttä
• 2 tl kuivattua timjamia
• 2 tl kuivattu rosmariinia

Suolaa, mustapippuria, Balsamico -viinietikkaa, Soijaa

Operaatio

Tee marinadi edellisenä iltana. Silppua valkosipulin kynnet karkeasti, rouhi kuivattuja yrttejä morttelissa hieman, jotta maut irtoavat paremmin. Laita sipulit ja yrtit lasipurkkiin ja kaada oliiviöljyä vajaa pari desiä mukaan. Ravistele purkkia muutamia kertoja illan mittaan.

Leikkaa kasvikset melko reilun kokoisiksi kuutioiksi, ehkä vähän tikkuaskia pienemmiksi. Makuasia. Laita kasviskuutiot riittävän isoon kulhoon ja valele valkosipuli-yrttiöljyllä. Sekoita hyvin jotta kasvikset maustuvat tasaisesti. Älä päästä mukaan valkosipulisilppua, se saattaa palaa uunissa. Luota siihen että valkosipulin aromi on siirtynyt öljyyn. Anna marinoitua parisen tuntia. ÄLÄ lisää suolaa ja pippuria tässä vaiheessa. Suola imee kasviksista nesteet ja uunissa ne sitten menettävät muotoaan ja mehevyyttään.

Siirrä kasvikset leivinpaperilla verhotulle uunipannulle ja tuikkaa uuniin, lämpötila n. 200 astetta. Anna paistua n. 20 minuuttia. Kääntele kasviksia hieman, roiski muutamia tippoja Balsamicoa pinnalle (tai soijaa tai molempia). Tarkista kypsyys ja paista vielä 10 - 20 minuuttia. Kun kama on kypsää, siirrä tarjoiluastiaan, suolaa ja pippuroi tarvittaesssa.

Tätä kannattaa tehdä iso setti kerralla. On hyvää ihan sellaisenaan kasvisateriana tai vaikkapa paistetun broilerinfileen seurana. Maistuu myös kylmänä voileipäaterian lisukkeena. Säilyy kannellisessa rasiassa muutaman päivän jääkaapissa (siis jos jää eka aterialla osa syömättä)

Tabouleh eli libanonilainen persiljasalaatti

Ainekset

• 4 dl bulguria
• 150 g persiljaa
• 50 g tuoretta minttua
• 2 kpl punasipulia 
• 1 kpl kurkkua 
• 4 kpl isoa tomaattia 
• 1,5 dl sitruunamehua (kahden ison sitruunan mehu)
• oliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria

Operaatio

Keitä bulgur kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Mausta keitinvesi varovasti suolalla. Huuhtele kypsä bulgur kylmällä vedellä ja jätä siivilään valumaan.

Hienonna persilja ja minttu terävällä veitsellä. Isoissa persiljapunteissa on yleensä melko paksuvartisia oksia. Älä edes yritä silputa varsia mukaan, vaikka niitä kuinka pieneksi hakkaisi niin silti mukaan jää epämiellyttävän kovia pätkiä mukaan.

Kuori kurkku ohuelti, halkaise se ja kaavi siemenet pois pikkulusikalla. Kuutioi kurkku n. sokeripalan kokoisiksi paloiksi. Halkaise tomaatit, puristele puolikkaita niin että siemenet ja liika neste poistuvat. Kuutioi tomaatinliha samaan kokoon kuin kurkutkin.

Silppua sipulit hieman pienemmiksi kuin kurkku ja tomaatit.

Sekoita kaikki ainekset keskenään isossa kulhossa. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Valele joukkoon juuri puristamasi mehu sitruunoista ja lisää muutama reilu kulaus oliiviöljyä. Persiljaa pitää olla niin paljon että salaatti on vihreän yrtin ja vaaleankeltaisen bulgurin värien hallitsema.

Anna salatin tekeytyä jääkaapissa ainakin tunnin verran ennen tarjoilua, mieluummin vaikka pari-kolmekin tuntia.

Bataatti-kookoskeitto

Ainekset:

• 1 reilunkokoinen bataatti
• 1 sipuli
• 2 isoa porkkanaa
• 2 perunaa
• Oliiviöljyä
• Peukalonmittainen pala tuoretta inkivääriä
• Chilipalko (mieto)
• Kasvisliemikuutio (tai kasvisfondia)
• Vettä
• 1 prk kookoskermaa
• Suolaa
• Mustapippuria

Operaatio: 

Kuori ja paloittele bataatti, porkkanat ja perunat. Kuori ja lohko sipuli. Freesaa kasviksia ruskistamatta oliiviöljyssä kattilassa muutama hetki. Poista chilistä siemenet ja pilko pieneksi. Inkivääri on rakenteensä vuoksi haastava kuorittava; hukkaprosentti on melkoinen. Silti, kuori inkivääri ja silppua pieneksi. Lisää chili ja inkivääri kasvisten seuraksi kattilaan.

Lisää vettä niin että kasvikset peittyvät. Lisää liemikuutio tai fondi.

Kiehauta, ja keitä kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää kookoskerma, suola ja pippuri, soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi.

Kuten aina, tarjoile hyvän leivän kera. Tai sitten hanki jostain (tai tee itse) leipäkrutonkeja ja lisää keittoon.

Tomaattinen Chorizo-papukeitto

Ainekset:

• 300 gr Chorizo makkaraa
• 400 tlk valkoisia papuja
• 200 gr valkosipuli tuorejuustoa (esim. Valio Viola)
• 3-4 valkosipulin kynttä
• 1 sipuli
• 3 paprikaa (punainen, keltainen, vihreä)
• 1 punainen chili
• n. 400 gr tlk paseerattua tomaattia
• 1 litra vettä
• 1 kasvisliemikuutio
• n. 0,5 dl punaviinietikkaa
• Tuoretta persiljaa
• Tuoretta basilikaa
• Rouhittua mustapippuria
• Sokeria

Operaatio:

Homma alkaa pilkkomisella; Kuutio makkara melko pieniksi paloiksi. Samoin paprikat ja sipuli. Valkosipuli hyvin hienoksi hakkeeksi. Chili ohuiksi siivuiksi.

Laita keittokattila tulille ja heitä ensiksi makkarat kypsymään. Chorizosta irtoaa aika lailla herkullista rasvaa. Älä poista rasvaa, se on oleellista keiton maulle ja koostumukselle. Kun makkarat alkavat ruskistua, lisää paprikat, sipulit ja chili. Kypsennä vihanneksia ja makkaroita rasvassaan muutama minuutti. Lisää paseerattu tomaatti ja kiehuva vesi sekä liemikuutio. Paseeratun tomaatin ja veden voi toki vaihtaa litraan tomaattimehua. Mutta helpommalla pääsee tuolla tomaattisose & vesiyhdistelmällä. Jokaisellahan on kaapissaan erilaisia tomaattisäilykkeitä runsaasti. Eikö? Miten te tulette toimeen ilman?

Anna keittopohjan kiehua miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia. Kaada joukkoon punaviinietikka ja pavut. Lisää sitten tuorejuusto. Kun juusto on sekoittunut keittoon, anna keiton kypsyä muutamia minuutteja. Mausta mustapippurilla ja sokerilla (n. 1 rkl sokeria). Lopuksi mukaan pieneksi hakatut persilja ja basilika (n. puoli ruukkua kumpaakin).

Tarjoile hyvä leivän kera.

Nudepasta

Ei kovin kuvauksellista tai värikästä, mutta maukasta!

Pikaruokien aatelia kaapeista löytyvistä perusjutuista väsättynä!

• Spagettia
• Valkosipulinkynsiä, määrä maun ja mieltymysten mukaisesti
• Tuore punainen chilipalko, voimakkuus maun ja niin edelleen..
• Mustapippuria
• Oliiviöljyä
• Parmesaania t. Grana Padanoa
• (Saksanpähkinöitä)

Hakkaa chili ja valkosipulinkynnet pieneksi silpuksi. Jos aiot käyttää valkosipulipuristinta, mene suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta. Laita kasariin tai wokkiin tai johonkin soveltuvaan kattilaan oliiviöljyä ehkä noin puoli desiä. Kuumenna öljy ja laita silputut kynnet ja chilit hautumaan öljyyn. Vähennä lämpöä. Älä polta! Palanut valkosipuli on kammottavaa.

Keitä pasta suolatussa vedessä juuri ja juuri kypsäksi. Lisää kypsä, valutettu pasta valkosipuli-chiliöljyn joukkoon. Kääntele pastaa niin että öljy tarttuu siihen kauttaaltaan. Jos käsillä on muutamia saksanpähkinöitä, rouhi ne ja lisää tässä vaiheessa pastan joukkoon.

Kauho pasta lautasille ja vuole päälle hyvää juustoa, siis Parmesania tai vastaavaa.

Herkkua!

Muunteleminen on helppoa; tarjoiluvaiheessa reilu lusikallinen pestoa sopii hyvin. Viipaloidut mustat oliivit ovat myös mainio lisuke vaikkapa saksanpähkinöiden tilalle.