Pari viikkoa sitten selailin keittokirjahyllyäni ja tutkailin erityisesti Hese Hyvärisen "Raavas mies" -trilogiaa. Ekassa kirjassa on muutamia hyviä pyttipannuohjeita. Alkoi tehdä mieli pyttäriä. Samassa yhteydessä huomasin että hyllyssäni on oikein erikoiskirja pyttäristä. Kirja on Christer Lindgrenin "Pyttipannu". En ensin edes muistanut hankkineeni sitä, mutta selaillessa muisti palaili. Kirja on itse asiassa tosi hyvä; reseptejä juomasuosituksineen, pakinoita ja tarinoita, mainio kuvitus. Suosittelen.
Kotona yksin työttömänä ollessa päivän kohokohta on ruuan laittaminen ja syöminen. Päätin tehdä peruspyttipannun huolella.
Reseptiä ei pyttäriin oikeastaan tarvita - kunhan on perunoita, sipulia, makkaraa tai lihaa ja tietysti voita!
Tälläkertaa näillä aineksilla...
- 5 isohkoa perunaa (kiinteä lajike)
- 2 isoa sipulia
- 1 paketti balkan nakkeja
- Voita
- Suolaa
- Mustapippuria
- Korppujauhoja
- Paprikajauhetta
Perunat leikataan n. 1½ sentin kuutioiksi, sipuli hakkelukseksi ja nakit senttisiksi viipaleiksi. Perunakuutiot huudellaan hyvin ja kiehautetaan 3 - 5 minuuttia suolalla maustetussa vedessä. Perunakuutiot saavat valua ja kuivahtaa välikössä hetken.
Paistamista aloitellessa tuli mieleen -80 -luvun lopulla Kuopiolaisessa paikallisradiossa pyörinyt ohjelma "Mikko ja Vesa keittiössä". Kyseiset sankarit aloittivat lähes minkä tahansa ruuan valmistuksen laittamalla pannulle "kissanpään kokoisen klunssin voita". Samalla reseptillä nytkin: siis reilusti voita pannulle ja perunat ruskistumaan. Tavoitteena kypsät ja hieman rapeat perunakuutiot. Paistamisen loppuvaiheessa lisään muutaman hyppysellisen korppujauhoja tuomaan rapeutta ja hiukan paprikajauhetta mausteeksi. Tietysti myös suolaa ja pippuria.
Perunat vuokaan tai johonkin kippoon ja uuniin (ei paistumaan vaan pysymään lämpimänä).
Taas voita pannulle ja sipulihakkelus perään, freesataan polttamatta. Paistettu sipuli perunoiden joukkoon. Makkaraviipaleet paistumaan ja nyt saa tulla reilusti väriä ja rapeutta. Kypsät makkarat sekoitetaan peruna-sipuliseoksen joukkoon. Syömään.
Häpeä tunnustaa - söin koko satsin yksin. Lisukkeena etikkakurkkua ja punajuurta. Puoli litraa keskiolutta. Ihan liikaa ruokaa kerralla, mutta niin helevetin hyvää. Vielä kun olisi ollut iso mukillinen kahvia ja desilitra yhden tähden jallua jälkiruuaksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti